Tarvitsemme elävän ja vaikuttavan seurakunnan ja kristillisen kirkon, joka rohkeasti avaa ovensa ja toimintansa erilaisille, erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille. Vihdissä tämä tarkoittaa erityisesti lapsiperheiden, nuorten ja toisaalta ikääntyvän väestön huomioimista.
Vihdissä lapsia ja lapsiperheitä on tilastokeskuksen tietojen mukaan huomattava osa väestöstä. Hyvä niin! Myös osa Vihdin kunnan strategiaa on korostaa kunnan lapsiystävällisyyttä ja houkutella Vihtiin lisää lapsiperheitä. Tämä on siis kohderyhmä, joka tulee selkeästi huomioida seurakunnan toiminnassa. Toinen huomioitava ikäryhmä on yli 65-vuotiaat, joita Vihdissä oli vuonna 2024 lähes 22 prosenttia vihtiläisistä.
Lapsille, nuorille ja lapsiperheille tämä käytännössä tarkoittaa perhetoiminnan, nuorten kohtaamispaikkojen ja erilaisten leirien merkityksen korostamista ja kehittämistä. Toiminnan muotojen on elettävä ajassa ja säännöllisesti arvioitava, mikä toimii ja, mikä ei. Seurakunnan tehtävä on tarjota tukea sekä vanhemmuuteen että kristilliseen kasvatukseen ja samalla avata mahdollisuus yhteisöllisyyteen uusille asukkaille. Nuorille seurakunnan tulisi olla paikka, jossa nuori voi turvallisesti kasvaa aikuisuuteen.
Yhteisöllisyyden korostaminen tulee olla osa myös iäkkäämpien ihmisten parissa tehtävää toimintaa. Seurakunnan tehtävä on tarjota heille kohtaamispaikka yhdessä toimimiseen ja osallistaa heitä seurakunnan toiminnan kehittämiseen. Tämä ehkäisee yksinäisyyttä. Vihdin seurakunnassa toiminv “Toivon paikka” on tästä erinomainen esimerkki.
Koska yhteisöllisyyden ja kohtaamisen tarve on sama kaikissa ikäryhmissä, seurakunta voi aktivoida eri ikäisiä ihmisiä löytämään toisensa ja tukemaan toisiaan eri elämäntilanteissa. Moni lapsiperhe tarvitsee tukea ja moni lapsi aikuista kuuntelevaa ihmistä. Ikäihminen voi puolestaan saada elämäänsä tärkeän sisällön esimerkiksi tuki-isovanhemman roolista. Ystävyyssuhteita voi solmia yli ikärajojen!
Vihdin kunnassa työllisyys ja sen kehitys heijastelee koko maan tilannetta. Työssäkäyvien työpaikat sijaitsevat usein pääkaupunkiseudulla ja arkeen kuuluu pitkähköt työmatkat, joiden lisäksi yritetään pendelöidä arjen velvollisuuksien parissa. Lapset on haettava päiväkodista, koululaisten koulunkäyntiä ja harrastuksia tulee tukea, ruokahuollosta, kodin ylläpidosta ja parisuhteestakin huolehtia. Elämä on pitkälti päivästä toiseen suorittamista ja siksi tarvitaan myös paikkoja, joissa voi levähtää kaiken muun keskellä. Lepoa voi olla yhdessä tekeminen seurakunnassa ja tärkeiden asioiden pohtiminen muiden vanhempien kanssa. Toiminnan tulisi muotoutua osallistujien tarpeiden mukaan ja heidän näkemyksiään ja osaamistaan hyödyntäen.
Vaikka Vihdissä on paljon kiireistä arkea eläviä ihmisiä, on myös paljon niitä, jotka ovat tavalla tai toisella pudonneet yhteiskuntamme ulkopuolelle tai, jotka esimerkiksi kamppailevat työttömyyden ja toimeentulon kanssa. Seurakunta on myös heitä varten! Tulisi pohtia sitä, kuinka tavoittaa niitä, joita ei kukaan muu tavoita. Tämä on oleellinen osa kristillistä diakoniaa. Vihti on hyvin moninainen paikka asua. Täällä eletään kiireistä lapsiperhearkea, vanhuutta, kohdataan elämän suuria iloja ja suruja sekä etsitään elämän suuntaa. Siksi seurakunnan tehtävä on olla olemassa kaikkia vihtiläisiä varten. Heitä varten, jotka etsivät yhteisöä. Heitä varten, jotka tarvitsevat apua tai jotka haluavat hiljentyä, kiittää tai kysyä elämän suuria kysymyksiä. Seurakunnan tulisi olla paikka, jossa erilaiset ihmiset ja erilaiset tarpeet kohtaavat!
Tarja Kohlmann (44)